Sinulla taitaa olla tapana ainakin toisinaan tuijotella kassajonossa edeltävän asiakkaan ostoksia? Taidat tehdä ostoksista myös päätelmiä siitä, minkälainen tuo toinen henkilö on ihmisenä tai millainen hänen terveytensä tai elämäntapansa muuten on. Onko sinulla myös tapana kirjoittaa lehteen noista johtopäätöksistä tai ainakin sanoa napakasti ne ääneen, niin että kaikki muut asiakkaat kuulevat? ”Tällä rouvalla tässä taitaa olla ongelmia verenpaineen kanssa ja näyttäisi vyötärölle kertyneen muutama ylimääräinen kilokin!”
Harva taitaa sanoa ääneen, mutta miksi niin kovin moni aikuinen, suhteellisen täysipäinenkin yksilö, kokee aiheelliseksi tai tarpeelliseksi tehdä ihan vastaavanlaista kiusaa internetissä ja erityisesti somessa?
Me arvostelemme, luokitellemme ja lokeroimme muita somessa sellaista vauhtia, että Carl von Linnékin olisi ylpeä.
Tämä ilmiö löytyy niin Suomi-Twitteristä kuin Facebookin erilaisista ryhmistäkin. Suomalaiset riitelevät niin kansanmaskeista, maahanmuutosta, kaavoituspolitiikasta, verotuksesta kuin myös oikeanlaisista lasten kengistä, taloyhtiön autopaikoista, sopivista puutarhakasveista ja oikeasta tavasta auttaa. Aiheella ei oikeastaan näytä olevan väliä, riittää kun pääsee sanomaan. Me arvostelemme, luokitellemme ja lokeroimme muita somessa sellaista vauhtia, että Carl von Linnékin olisi ylpeä.
Ja mitä aikuiset edellä, sitä pienet perässä: kiusaamista tapahtuu myös lasten ja nuorten käyttämissä somekanavissa ja keskusteluryhmissä. Luokittelu on toki inhimillistä ja osa oman identiteetin rakennusta, mutta ihan kaikkea ei ole välttämätöntä möläyttää ääneen ja hyväntahtoiset neuvotkin kannattaa usein säästää siihen, kun niitä pyydetään.
Koronan aikana ystävien ja läheistenkin tapaaminen on ollut hankalaa ja kaikki vertaistuki käytännössä siirtyi nettiin. Se videoyhteys ei sittenkään ole ihan sama asia, kuin ystävän halaus. Olen iloinen, että yhteiskunta avautuu jälleen, sillä sitä vertaistukea ja kontakteja tarvitsevat usein eniten ne ihmiset, jotka ovat muutenkin haavoittuvaisimmassa asemassa. Eniten koulujen avautumisesta hyötyivät todennäköisesti ne oppilaat, joilla oli valmiiksi vaikeuksia koulun kanssa ja kotona asiat jollakin tapaa huonosti. Samoin tapaamissääntöjen lieventyminen mahdollistaa esimerkiksi yksinäisten kotiäitien tapaamisen silloin, kun seinät tuntuvat kaatuvan päälle.
Sovitaanko, että nyt kesällä tehdään kaikkemme, että saadaan pidettyä tauti aisoissa ja uutta sulkua ei tarvita? Pestään käsiä ja sairastetaan kotona, jotta jatkossa kenenkään ei tarvitse jäädä internetin trolliarmeijan kanssa kahden.
Kirjoittaja: Emilia Tolonen
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Nokian uutisissa 29.6.2020
